Mitä musiikkileikit opettavat?
Musiikilla on moninainen merkitys lapsen kehityksessä. Musiikin kautta lapsille voidaan opettaa vuorovaikutustaitoja kuten kuuntelua, vuorottelua, sanastoa ja äänenkäyttöä, motoriikkaa, silmän ja käden yhteistyötä, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä antaa tukea leikkitaitojen kehittymiseen. Ilmaisumuotona musiikki on ikivanha, todennäköisesti puhettakin vanhempi. Äänillä on ollut erilaisia merkityksiä ennen kuin sanoja on muodostunut. (Valamies 2005.)
Musiikkikasvatuksen menetelmiä ovat laulaminen, soittaminen, liikkuminen ja kuunteleminen. Menetelmät nivoutuvat yhteen ja luovat monipuolisen kokonaisuuden. (Tuisku 2018: 13.) Päivi Saukon tutkimukset kertovat, miten lapsi voi eri kehitysvaiheissa täydentää musiikin avulla ilmaisukeinojaan ja ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Musiikki vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti ja saa meissä aikaan vaihtelevia tunnekokemuksia. Musiikki aktivoi aivojamme, vaikuttaa verenkiertoon ja vilkastuttaa aineenvaihduntaamme.
Vauva tunnistaa odotusajan ääniä
Omakohtaisesti olen kokenut, kuinka omat lapseni ovat tunnistaneet kappaleita, joita olen itse odotusaikana kuunnellut tai myös tietoisesti laulanut. Tutut melodiat ovat rauhoittaneet vauvan erityisesti ilta-aikaan, kun on käyty nukkumaan. (Tuisku 20018:9-10.)
Sointupuussa haluamme rohkaista vanhempia laulamaan yhdessä vauvan kanssa. Vanhemmat ja sikiö jakavat yhteisen ääniympäristön raskausaikana ja se yhdistää heitä jo ennen vauvan syntymää. Vauva oppii tuntemaan vanhempiensa äänet. Yhteinen äänimaailma luo vauvalle turvallisuutta syntymän jälkeen ja on osa omaa kulttuuria. Lapselle tärkeintä on oman vanhemman tuttu ääni.
Laulaminen kielenkehityksen tukena
Jenni Alisaaren (2018) mukaan laulaminen tukee kielen kehitystä: laulamalla osallistutaan toimintaa oman kielitaidon mukaan ja saadaan tukea muilta. Kielen oppimista tukee melodian ja rytmin itse tekeminen ja kuuleminen. Aivolohkossa musiikki ja kieli toimivat samoilla alueilla. Musiikki vaikuttaa tajunnantasoon ja aktivoi oikean aivopuoliskon ottamaan vastaan uutta informaatiota sekä virkistää muistia. Myös kehon hapensaanti lisääntyy, mikä parantaa oppimiskykyä. (Lehtiranta 2004: 92.)
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemen mukaan musiikki kehittää aivoja enemmän kuin tiedetään. Musiikkiharrastuksesta on aivojen kannalta hyötyä myös kouluoppimisessa. Kuten Tossavainen ja Juvonenkin (2015) ovat todenneet lapsi ei välttämättä kaipaa ohjattua musiikki- tai soittoharrastusta, koska kotioloissa tapahtuva lauleskelu tai musiikin kuuntelu saavat myös aivoissa aikaan positiivisia vaikutuksia erimerkiksi keskittymiskykyyn.
Sointupuun muskarivideot tarjoavat kotimusisointiin virikkeitä ja ideoita sekä ohjausta siihen, miten tehdä musiikkia ja musiikkileikkejä yhdessä lapsen kanssa kotona. Musiikkileikkien aikana lapsi reagoi vähemmän yllättäviin ja häiritseviin ääniin. Tästä voi olla hyötyä muun muassa oppimisessa. (Garlo 2015.) Musiikilla on tärkeä merkitys myös kielellisen kehityksen kannalta. Lapsen kyky laulaa kehittyy jopa ennen tai samanaikaisesti, kun lapsi alkaa tuottaa ensimmäisiä sanojaan. (Ruokonen 2011.)
Sointupuun nettimuskarissa lapsella on mahdollisuus päästä itse osalliseksi musiikista ja sen hyödyistä tutussa kotiympäristössä. Lapsi saa rytmitellä ja tutkia kotona syntyviä ääniä sekä mallintaa videoiden avulla muiden lasten ja ohjaavan aikuisen toimintaa. Oppiminen musiikin kautta tapahtuu huomaamatta, koska musiikki ja laulaminen rentouttavat. (Hakamo 2011:11; Prashnig 1996:237.)
Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus
Lapsen ja vanhemman välinen varhainen vuorovaikutus on monin tavoin arvokasta ja tärkeää – katsekontaktit, vauvalle jutteleminen ja vauvan virittäminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tällainen vuorovaikutusrakenne tukee lapsen varhaista ääntelyä ja kommunikointia sekä tukee lapsen minäkuvan kehitystä. Vanhempi kielellistää lapsen tunnekokemuksia ja vahvistaa lapsen kokemusta erillisestä itsestä. (Laakso 2014:28.)
Jo puolen vuoden ikäinen vauva kykenee tulkitsemaan toisen ihmisen eri tunnetiloja: milloin toinen on surullinen, suuttunut, pelokas, iloinen tai hämmentynyt. (Ojanen, Ritmala, Sivén,Vilhunen & Vilén 2011: 100.) Siksi onkin merkityksellistä, että vanhemmat osallistuvat lapsen kanssa yhdessä musiikkileikkiin laulaen, soittaen, liikkuen ja loruillen.
Musiikin iloa kotiin
Sointupuun nettimuskarilla haluamme tuoda koteihin musiikin iloa. Toivomme musiikin ja leikkien rikastuttavan lapsien ja vanhempien elämää. Videoiden sisällöt suunnitellaan niin, että opetuksessa pidetään mielessä ilon merkitys. Videoiden avulla lapsi voi kokea myös yhdessä tekemisen tunnetta, kun opettaja ja videolla mukana olevat lapset ohjaavat ja harjoittelevat yhdessä uusia leikkejä.
Jos perhe musisoi yhdessä, se tukee myös lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Yhteiset laulut, lorut ja köröttelyt luovat hyvän olon tunnetta ja näiden kokemusten kautta lapset ja aikuiset voivat oppia tuntemaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin. Musiikin parissa vietetyt yhteiset kokemukset auttavat vahvistamaan tunnesidettä lapsen ja vanhemman välillä.
Lapselle ei ole merkityksellistä se, meneekö melodia tai rytmi oikein tai väärin. Laululla vanhempi luo lapselle hyvän ilmapiirin ja turvallisen olon.
Kirjoittaja on Kira-Mia Tuisku, Sointupuun opettaja ja sisällön tuottaja sekä varhaiskasvatuksen opettaja, Sosionomi (YAMK)
Lähteet:
- Alisaari, Jenni 2016. Songs and poems in the second language classroom. The hidden potential of singing for developing writing fluency. Turun yliopisto: Kasvatustieteiden tiedekunta
- Garlo, Nina 15.12.2015. Musiikkia aivoille. Yksi elämä – terveystalkoot. Saatavana osoitteessa: https://www.yksielama.fi/-/musiikkia-aivoille.
- Hakamo, Maija Leena 2011. Puhekuplia. Lapsen puheen ja kielellisen tietoisuuden kehittäminen. Saarijärvi: Lasten Keskus.
- Laakso, Marja-Leena 2014. Esikielellinen vuorovaikutus ja viestintä. Teoksessa Siiskonen, Tiina, Aro, Tuija, Ahonen, Timo & Ketonen, Ritva (toim.). Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Juva: Ps-kustannus.
- Lehtiranta, Erkki 2004. Musiikin korkeammat oktaavit: ääni ja musiikki meissä ja maailmankaikkeudessa. Helsinki: Dialogia.
- Ojanen, Tuula, Ritmala, Marjo, Sivén, Tuula, Vihunen, Riitta & Vilén, Marika 2011. Lapsen aika. 12. -14.p., uud. p. Helsinki: WSOYpro.
- Piispanen, Ulla 2019. Muskarisoppa. Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen. Latvia: Lasten Keskus.
- Prashnig, Barbara 1996. Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallankumous käytännössä. Aucklanf: Profile Books.
- Ruokonen, Inkeri 2011. Lapsi ja kieli – kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Nurmilaakso, Marja & Välimäki, Anna-Leena (toim.). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Saukko, Päivi 2008. Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
- Tossavainen, Timo & Juvonen, Antti d. Itä-Suomen Yliopisto. Saatavissa osoitteessa: https://www.uef.fi/-/matematiikan-harrastaminen-tukee-musiikin-opiskelua sekä https://archive.uef.fi/arkisto/news/fi/2015/189063.html
- Tuisku, Kira-Mia 2018. Mähaluun kokeilla tota! Musakärry kielenkehityksen tukena Mellunkylä-Myllypuro -varhaiskasvatusalueella. Opinnäytetyö Sosiaalialan YAMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/155074.
